Se peli

” Monessa parisuhteessa seksi on yhtä käypää valuuttaa kuin laskujen maksu, tiskaaminen tai kauniit sanat. Monien mielestä seksi on itsestään selvästi parisuhdepakan herttaässä, jota voi vaihtaa kaikkiin muihin hyödykkeisiin ylivertaiseen kurssiin. Siksi on oleellista, kuka pitelee parasta kättä ja voiko herttaa lainkaan voittaa. Voivatko muut maat olla valttia? Saako sama tyyppi aina tehdä jaon, määrätä potin tai voittaa pelin?” Tämä on Korkkari – Jokamiehen jännityslukemisto -teoksen (Cacciatore ym. 2004) mukaan pillupolitiikka, jossa ”perheenpään toimia kontrolloikin perheen alapää”.

Edellisestä minulle tuli mieleen Zen Cafeen kappale Monta kertaa, jossa sanotaan muun muassa näin:

Monta kertaa viikossa
meidän täytyy nussia
Monta kertaa viikossa
ennen kuin oot rauhassa

Kun kuulin laulun ensimmäistä kertaa, loukkaannuin. Se oli ilmeisesti se kuuluisa kalikka, joka äläytti koiraa. Pakko myöntää, että yksi tapa määrittää parisuhdetta on mitata seksiä. Jos kumppani ei ole ikuisesti hinkuamassa minua, ei meillä hyvä suhde olekaan. Tai pahempaa, minua ei ole olemassa, jos kumppani ei jatkuvasti himoitse. Valtapeliä, eikö vaan?

Korkkaria kannattaa lukea sekä miesten että naisten. Maailma ainakin seksin näkökulmasta näyttää olevan aika erilainen miehille ja naisille. Ehkä nämä kulmat voisivat lähentyä, jos sukupuolisidonnaista tietoa ja kokemusta jaettaisiin yli tuon mystisen rajan. Seksin kanssa eläminen tuntuu olevan kuin polkupyöräilyä sepelissä – fyysisesti rankka taitolaji, jossa kaatuminen sattuu ilkeästi. Sen sepelin saattaa myös haluta kiertää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: