Pah!-kimo

Viisivuotiaani halusi taas kerran kuulla iltasaduksi Tuhkimon. Kurillani käänsin sen sukupuolet päinvastoin. Tuhkimo on siis nuori mies, jolla on kaksi velipuolta sekä isäpuoli. Linnassa häntä odottaa prinsessa, joka etsii täydellistä puolisoa. Viisivuotias oli tyrmistynyt, kun isä- ja velipuolet tekivät Tuhkimon elämästä kamalaa. Myös tanssiaiskohtaus, jossa toinen toistaan hienompia prinssejä tuli prinsessan eteen esittäytymään, sai hänet kohottelemaan kulmiaan. Minäkin tyrmistyin, kun nuori Tuhkimo-mies huokaili ihanien tanssiaisten jälkeen lasinen saapas (vaihdoin myös kengän saappaaksi) kädessään ”Voi, en unohda tätä iltaa koskaan! Kiitos haltija-kummini, olen onnellinen lopun elämääni.” Ja sitten Tuhkimo menee kotiin, jossa jatkaa pahoinpideltynä kotiorjana herttaisesti hyräillen.

Jos osaisin, piirtäisin sarjakuvan uudesta Tuhkimosta. Ensimmäisessä kuvassa hän sekoittaisi hymyillen siskopuoliensa ja pahan äitipuolen aamuteehen esimerkiksi risiiniöljyä. Toisessa kuvassa hän pakkaisi laukkuunsa koruja ja muuta arvokasta perheenjäsenten istuessa vessassa. Viimeisessä kuvassa Tuhkimo kulkisi lauleskellen tienvartta rinkka selässään. Taustalla näkyisi prinssin linna liekeissä. Kuumuus kumottaisi yötaivaan punaiseksi.

Klassikkosaduissa on pelottavia erityisesti tyttöjen toimintaa normittavia rakenteita. En ole satuja julistanut pannaan, mutta kyllä meillä niistä enemmän keskustellaan. Ja lukiessani teen myös ajatusleikkejä, joissa vaihdan sukupuolet keskenään. Näin teen rakenteet näkyviksi edes itselleni!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: